Haaste (retkifoorumi vaellusnet.com): "Nuku vuoden ajan joka kuukausi vähintään kaksi yötä maastossa".
Haasteen vastaanottivat: Merja ja Pinko, satunnaisesti mukana muitakin.
Aloitus: Maaliskuu 2014.
10.-11.3.2014 Kirkkonummi Upinniemi
14.-15.3.2014 Hirvensalmi Väisälänsaari
10.-11.4.2014 Kirkkonummi Meiko
18.-19.4.2014 Hirvensalmi Lutakonlahti
17.-18.5.2014 Hirvensalmi Pitkälahti
26.-27.5.2014 Kirkkonummi Korsolampi
14.-15.6.2014 Mikkeli Jänissaari
28.-29.6.2014 Vihti Saarisuo
10.-11.7.2014 Hirvensalmi Väisälänsaari
17.-18.7.2014 Mikkeli Viitanen
4.-5.8.2014 Mikkeli Jänissaari
8.-9.8.2014 Mikkeli Jänissaari
12.-13.9.2014 Evo Vaarinkorpi
13.-14.9.2014 Evo Savijärvi
4.-5.10.2014 Kirkkonummi Upinniemi
23.-24.10.2014 Siuntio Störsvik
3.-4.11.2014 Kirkkonummi Upinniemi
20.-21.11.2014 Inkoo Kopparnäs
12.-13.12.2014 Siuntio Kolaviken
22.-23.12.2014 Kirkkonummi Upinniemi
4.-5.1.2015 Kirkkonummi Stormossen (Lângvik)
23.-24.1.2015 Kirkkonummi Pilvijärvi
15.-16.2.2015 Puulaveden jäällä, Hirvensalmi. inhorealistinen video
28.2.-1.3.205 Hirvensalmi Pitkälahti
Haaste suoritettu!
Pisin matka jalan yhtä yöpymistä varten: 56 km (juoksuvaellus, jossa lepoa
vain muutama tunti pimeimpään aikaan Primus-teltassa).
Lyhin matka: parisataa metriä.
Kylmin yö: -18 C.
Lämpimin yö: +16 C.
Kuultuja ääniä: Hirveästi erilaisia lintuja. Sammakoita. Heinäsirkkoja. Lentokoneita.
Sotaharjoitus. Muuta ampumista. Mahdollinen villisika.
Eväät, joita ilman emme pärjää: Olutmakkara, pumpernikkeli,
siankorvat.
Erikoista: "Nukuin aluksi poikkeuksellisen levottomasti. Unessa puoli
Hirvensalmea ramppasi teltan ohi jonnekin. (En ole ikinä ennen nähnyt
unta, joka liittyisi mitenkään yöpaikkaani, enkä ikinä ole ajatellut
mitään kummitusjuttuja maastoyöpymisteni yhteydessä.) Hereille
havahtuessani n. klo 2 mieleen tuli jostakin, että ko. kansainvaellus
olisikin koostunut edesmenneistä tyypeistä, ja muistelin, että
muinaissuomalaiset olivat upottaneet kuolleitaan juuri sellaisiin
rämettyneisiin lahdenperiin, jossa silloin yövyin.
Totesin kuitenkin, että kukaan ko. henki- tai epähenkimaailman
olioista ei tuntunut olevan kiinnostunut minusta, Pinkosta,
Pinkon siankorvista tai minun pumpernikkeleistäni, joten vähän aikaa
tuumailtuani jatkoin tyynesti unia aamuun asti.
Aamulla herätessäni huomasin, että yksi telttakaarista oli poikki."
Ja oliko tässä järkeä? Oli! Ehdottomasti. Sain erityisesti arki- ja lähiretkistä paljon sellaisia elämyksiä, jotka olisivat muuten jääneet saamatta. Ja tulipa kokeiltua myös talvitelttailua. Varusteitakin tuli tällä tavalla testattua aika erilaisissa oloissa, joten nyt on taas parempi näkemys siitä, mitä kannattaa milloinkin kuskata mukana.
Yksi ekstraöistä: uuden Cumulus Teneqa 700 -makuupussin ensitesti kotipihassa
maaliskuussa
-10 C pakkasyönä (alla puuterassi, ei telttaa). Kummallakin makuualustana mm. lampaantalja.
(c) Merja Tornikoski
Takaisin Team Hikarin pääsivulle